Simulointi
Tuottavuuteen vaikuttavat samanaikaisesti monet tekijät, kuten tuotannonohjauksen toimenpiteet, eräkoot ja prosessissa esiintyvä vaihtelu. Vaihtelua aiheuttavat häiriöt, erot työskentelynopeuksissa, virheelliset tuotteet, poissaolot jne. Merkittävimpien tekijöiden tuottavuusvaikutukset on hyödyllistä tuntea, ainakin kohtuullisella tarkkuudella. Tämä on kuitenkin vaikeaa ilman tehokasta simulointityökalua jo varsin lyhyissä, muutaman tuotteen tuotantoprosesseissa, puhumattakaan pitkistä valmistusketjuista, joissa on samanaikaisesti paljon erilaisia tuotteita.
Milloin simulointia käytetään
Simulointia käytetään, kun tilanne on epämääräinen, alinomaa muuttuva tai niin monimutkainen että tarkkaa analyysiä ei voida muuten tehdä. Simulointia käytetään myös, kun prosessia tai systeemiä ei voida muulla tavalla testata, koska sitä ei ole vielä olemassa, riskit ovat liian suuret tai testaaminen on liian kallista. Simulointia käytetään, kun
- Etsitään keinoja tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen
- Halutaan tietää, paljonko suunnitellut muutokset parantavat tuottavuutta
- Mitoitetaan tarvittavia resursseja
- Suunnitellaan uutta layoutia
- Vertaillaan eri vaihtoehtoja ennen investointipäätöksen tekemistä
- Halutaan kertoa havainnollisesti, kuinka eri tekijät vaikuttavat prosessin toimintaan
- Selvitetään markkinoinnille sen tarvitsemia kustannus-, kate- ja toimitusaikatietoja sekä tehdään havainnollistamisaineistoa
Käyttökohteet
Simulointi soveltuu menestyksekkäästi kaikkiin prosesseihin ja systeemeihin, joissa on erillisiä tapahtumia. Esimerkiksi.
- Niin yhdessä työpisteessä tapahtuviin kuin useita yrityksiä läpäiseviin tapahtumaketjuihin
- Valmistusprosesseihin, joissa tehdään vakiotuotteita tai jollakin tavalla samankaltaisia yksittäistuotteita
- Kokoonpanolinjoihin, joissa valmistetaan joko yhtä tai useampaa vakiotuotetta tai asiakaskohtaisesti räätälöityjä tuotteita
- Varastoihin tai tietyillä maantieteellisillä alueilla tapahtuviin logistiikkaketjuihin
- Asiakaspalveluprosesseihin esimerkiksi sairaaloissa, kaupoissa, pankeissa ja virastoissa
Simuloinnin vaiheet
1. Ratkaistavan ongelman määrittely
2. Simuloinnin tavoitteiden asettaminen
3. Tutkittavan prosessin tai systeemin valinta ja rajaus
4. Tietokonemallin määrittely
5. Mallin rakentamisessa tarvittavien tietojen hankinta
6. Tietokonemallin rakentaminen
7. Mallin testaus
8. Simulointi
9. Tulosten analysointi
10. Tulosten raportointi
Saat Medeorista tarvitessa asiantuntijatukea myös simuloinnin jälkeisten kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen.
Mitä simulointi on
Simulointi on tietokonemallin rakentamista tarkasteltavasta prosessista tai systeemistä ja mallin nopeutettua käyttämistä halutuilla muuttujien arvoilla. Animaatio näyttää tapahtumien kulun ja tunnusluvut kertovat muuttujien vaikutukset prosessin tai systeemin toimintaan.
Miten
Simuloinnit tehdään joko avaimet käteen –periaatteella, tai rakennetaan tietokonemalli, jolla yritys tekee simulointiajot itse.
Simulointihanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yrityksen johdon ja henkilöstön kanssa.
Hyödyt
Simulointi antaa tärkeitä, tuottavuuden ja kannattavuuden parantamisessa tarvittavia tietoja. Lisäksi simulointi tarjoaa seuraavat hyödyt.
- Osallistuminen simulointimallin rakentamiseen auttaa ymmärtämään tarkasteltavaa kokonaisuutta ja sen muuttujien vaikutuksia
- Prosessissa tai systeemissä oleva vaihtelu voidaan ottaa huomioon - keskiarvoja käyttämällä päästään vain harvoin riittävän tarkkaan tulokseen
- Simulointi on edullista, sillä siitä aiheutuvien kustannusten takaisinmaksuaika on tyypillisesti muutamia kuukausia, joskus vain viikkoja
- Simuloitava prosessi ei häiriinny, koska kaikki toimenpiteet tehdään tietokonemallissa
- Voidaan kokeilla myös radikaaleja vaihtoehtoja ja tehdä nopeasti ”Entä-jos” –tarkasteluja